[M.G. Soikkeli]
FINNCON / EUROCON 2003 TURUSSA
Perjantai 1.3.
Finncon / Eurocon 2003 alkoi jo oikeastaan torstaina, kun ensimmäisiä vieraita alkoi saapua kaupunkiin ja tunnelmaa nostatettiin näiden yhteismajoituspaikassa. Perjantaina kokoonnuttiin tutkijatapaamiseen, joka oli järjestyksessä neljäs, aiheet painottuivat tänä vuonna jostain syystä kauhukulttuuriin. Yli kolme tuntia kestimme istua sisällä, eikä ulkonakaan sitten tehnyt mieli muuta kuin varjoon. Yllä kuvassa (vas.) suomalaisen skihvirintaman akateemisia aktivisteja: Kanerva Eskola, Irma Hirsjärvi, Vesa Sisättö ja Frans Mäyrä. Tutkijatapaamisesta siirryttiin Suomen tieteiskirjoittajien tapaamiseen. Missasimme kunniavieras Michael Swanwickin puolitoistatuntisen esityksen, mutta ehdimme kuulemaan, kun Anne Leinonen kertoi, etenkin NOVA-kisan kokemuksiin nojaten, millainen skihvinovelli ei ainakaan saisi olla eli huonon novellin tunnusmerkeistä.
Stk:n ja koko suomalaisen skihvin kummitäti Liisa Rantalaiho kertoi puolestaan järjestömme arvostelupalvelusta. Liisan jälkeen Soikkeli lausui muutaman sanan ehdotuksesta uudeksi kirjoittajaringiksi (pikarinki, lyhyet tekstit, lähettäjävuoro vaihtuu viikoittain) ja päivän virallisen annin päätteli kunniavieras Boris Hurtta pohdiskellen millainen merkitys hovikriitikolla on kirjoittajalle. Viikonlopun primus motor Shimo Suntila antoi vielä yleisölle mahdollisuuden paneelikeskusteluun, ja runsaan kannatuksen siivittämänä niitä päätettiinkin lähteä harjoittamaan erinäisiin anniskelutiloihin. Illalla skihviväki kokoontui Cosmariin, näkyvin edustus paikalla oli helsinkiläisillä (kuulemma 30 hengen porukka).
Lauantai 2.3.
Aamu alkaa jo 6:n maissa, kun lakanat ja iho yhtä nihkeitä, ei unta tule enää. Ulkona tuntuu miltei raikkaalta kun tuuli puhaltelee, voi aavistaa syksyn verrattuna eilisen ja yön kuumuuteen.
Finnconin avasi kolmella kielellä conitean pj Johanna Ahonen. Kunniavieraiden esittelyn lisäksi pj kehotti meitä kaikkia itse tutkiskelemaan, mitä tämä Finncon X pitää sisällään, mistä se muodostuu. Päivän ensimmäinen juhlatapahtuma oli NOVA-palkinnon jako. Kymmenen kärjessä merkillepantavaa oli, että heistä peräti neljä edusti Oulua, voittaja mukaan lukien: Katariina Juntunen novellilla "Sielulinnut". NOVAn raatia edustanut Anne Leinonen kuvaili tekstiä lyyrisyydessään "jopa kalevalaistyyppiseksi".
Voittaja ei ollut päässyt paikalle, sen sijaan tuttuja kasvoja nähtiin kolmantena ja kakkosena, (yllä) Jarmo Karonen Porista ja (alla) Hanne Martelius, Turun edustaja erikoisella gastronomista scifiä edustaneella kertomuksellaan.
Finnconin perinteisiin kuuluva Atorox-palkinto meni (perinnettä noudattaen) edellisen vuoden Portti-voittajalle; kärkiviisikko istutettiin paneeliksi ja tentattiin milloinkas sitä kovakantista materiaalia olisi tulossa.
Paneelin merkeissä hoidettiin myös viikonlopun ja ylipäänsä genreharrastajia kutkuttavin aihe eli tämänhetkiset trendit skihvissä. Tuskin olin ainoa jolle "New Weird" oli aivan uusi ilmiö ja koulukunta, ja kuten asiaan kuuluu, sen edustajat ovat jo kieltäneet olevansa mikään ryhmä; tämän hetken 'kuuma nimi' China Miéville kuitenkin mainittiin ryhmän edustajaksi. Petri Salin (toinen oik.) jututti ranskalaista, tanskalaista ja irlantilaista asiantuntijaa kunkin maan ja kielialueen tilanteesta.
Puhuvien päiden rivi vain kasvoi kun lavalle nousivat alan kotimaiset mestaroijat eli se nuoremman sukupolven kaarti, joka on jo saanut kirjan julkaistua. Tämä paneeli on pakollisena ohjelmanumerona se, jossa fandom katsoo alamme tilannetta perhepotretissa ja nostattaa henkeä.
Kuuman päivän jälkeen oli hetki picnicin ja miekkailun.
Illalla fandom kokoontui teinihelvettiin Turun keskelle. Jahka fandomin ikäerot kasvavat, saamme ehkä vielä kiinnostavia off-tapahtumia meille, jotka diskojytkeen sijaan istuisivat ennemmin porukalla katselemassa purjelaivoja; yhtään nyt väheksymättä naamiaisten merkitystä alamme friikkiläfiiliksen kohottajina.
Sunnuntai 3.3.
Sunnuntaita vastaavana yönä oli kuulemma satanut myrskyn lailla, mutta ketään ei ilmeisesti ollut hukassa tai hukuksissa aamun koittaessa yliopistonmäellä, enkelikin jutteli kaikessa rauhassa kännykkään. Stk:n runsasta ohjelmatarjontaa edusti sunnuntaina kriitikkopaja, jossa juteltiin yleisesti genrekritiikin ongelmista ja erityisesti vertaiskritiikistä Kosmoskynän palstoilla. Konkreettisia ehdotuksia alamme sisäisen kehityksen hyväksi olivat Nebula-tyyppinen, kirjoittajien antama vuosittainen palkinto parhaalle novellille(+ romaanille?), sekä Gardner Dozoin toimitusten kaltainen "Vuoden parhaat" -kokoelma, joka voisi syntyä esim. Atorox-kympistä. Mutta kukas sen kustantaisi?
Tasan ainoa harmittava asia conissa oli se, etten tullut kuunnelleeksi päävierasta muualla kuin hänen kyselytunnillaan. Mr. Swanwick vastaili yleisön ja Shimo Suntilan kysymyksiin eloisan perusteellisesti (mikä ei yllä kuvasta näy). Shimo tenttasi kirjailijaa mm. tämän tarinoiden toistuvista tilanteista: seksissä kehot sulautumassa toisiinsa, ylikiihottuneen henkilön yksinäinen masturbointi, ihon 'yliluonnollinen' kihelmöinti, hengiltä jäätyminen. "New Weird" -liikkeen osalta Swanwick kehotti tutustumaan esimerkiksi romaaneihin "The Fall of the Kings" (Ellen Kushner & Delia Shermanin) sekä "Light Ages" (MacLeodin).
|| Lue arvostelu Swanwickin Rautalohikäärmeen tyttärestä ||
Conin tapahtumat rytmittyivät 50 minuutin intensiivisiin esityksiin, joiden välillä tankattiin kirjoja, kahvia ja aurinkoa. Oma luentoni lauantaina meni sikäli plörinäksi, että jälleen kerran yllytin itseäni tutustumaan skihviin uudesta näkökulmasta enkä sitten ehtinyt jäsennellä materiaalia seurattavaksi kokonaisuudeksi. Se oli kirotun tyhmää, koska conissa jos missä tavoittaisi tärkeimmän yleisön.
Sunnuntain armoitettujia esiintyjiä oli Frans Mäyrä, joka luennoi tieteiskuvitelmien suhteesta teknologisiin innovaatioihin. Professori Mäyrää kuultiin myös Kaikkiruokaisten klassikot -paneelissa: Mäyrän selitystä kuuntelevat yo. kuvassa kirjailija Jukka Laajarinne, tutkija Hirsjärvi sekä arvostelija Jukka Halme; alla olevassa kuvassa puolestaan yleisö vilkuilee missä mahtaa olla salin viimeinen happiatomi. Paneelin suosittelemia klassikoita olivat mm. "Perjantai", "Omon Ra", "Osattomien planeetta", "Phantastes", sekä tuleva klassikko "Perdido Street Station".
Yhdistetty Finncon + Eurocon + Balticon lopeteltiin haikeissa tunnelmissa, järjestäjät siirsivät vastuuvuoroa survival-paketin keralla Jyväskylän edustajille: siellä tavataan 2004...
...mutta olisi ollut kamalaa mennä suoraan kotiin, josta yövieraatkin olivat kaikonneet ja joka tuntui kolminkertaisen autiolta. Kaikeksi onneksi con-järjestäjät tarjosivat mahdollisuuden vielä yhteen yhteiseen juhlaan: saunomiseen, vänkärien jalkojen sulatteluun liki 30-asteisessa merivedessä, pimeän elokuun mystiikasta vielä yhden henkäyksen. Kunniavieraat katosivat kuin auringon lähettiläät ainakin, saunan lauteilta myrskypilvien synkistämään pimeyteen. Hmm, ilmeisesti con-ilmapiiristä ei muuten saa kyllikseen ellei osallistu kerran elämässä WorldConin viisipäiväiseen karnevaaliin. Ehkäpä sittenkin Glasgow 2005 tähtäimeen?
Muiden valokuvia Finncon 2003:sta:
Badzilla
Leban
Belomors
LISÄÄ AIHEESTA:
Raportti Finncon 1999:stä
Raportti Finncon 2001:stä
Raportti Finncon 2004:stä
VerkonAatoksen etusivulle