[M.G. Soikkeli]
FINNCON / EUROCON 2003 TURUSSA
Perjantai 1.3.
Finncon / Eurocon 2003
alkoi jo oikeastaan torstaina, kun ensimmäisiä
vieraita alkoi saapua kaupunkiin ja tunnelmaa nostatettiin
näiden yhteismajoituspaikassa. Perjantaina kokoonnuttiin
tutkijatapaamiseen, joka oli järjestyksessä neljäs, aiheet
painottuivat tänä vuonna jostain syystä kauhukulttuuriin.
Yli kolme tuntia kestimme istua sisällä, eikä ulkonakaan
sitten tehnyt mieli muuta kuin varjoon. Yllä kuvassa (vas.)
suomalaisen skihvirintaman akateemisia aktivisteja: Kanerva Eskola,
Irma Hirsjärvi, Vesa Sisättö ja Frans Mäyrä.
Tutkijatapaamisesta siirryttiin Suomen tieteiskirjoittajien
tapaamiseen. Missasimme kunniavieras Michael Swanwickin puolitoistatuntisen
esityksen, mutta ehdimme kuulemaan, kun Anne Leinonen kertoi,
etenkin NOVA-kisan kokemuksiin nojaten, millainen skihvinovelli
ei ainakaan saisi olla eli huonon novellin tunnusmerkeistä.
Stk:n ja koko suomalaisen skihvin kummitäti Liisa Rantalaiho
kertoi puolestaan järjestömme arvostelupalvelusta. Liisan
jälkeen Soikkeli lausui muutaman sanan ehdotuksesta
uudeksi kirjoittajaringiksi (pikarinki, lyhyet tekstit,
lähettäjävuoro vaihtuu viikoittain) ja päivän virallisen
annin päätteli kunniavieras Boris Hurtta pohdiskellen
millainen merkitys hovikriitikolla on kirjoittajalle.
Viikonlopun primus motor Shimo Suntila antoi vielä
yleisölle mahdollisuuden paneelikeskusteluun, ja
runsaan kannatuksen siivittämänä niitä päätettiinkin
lähteä harjoittamaan erinäisiin anniskelutiloihin.
Illalla skihviväki kokoontui Cosmariin, näkyvin
edustus paikalla oli helsinkiläisillä (kuulemma 30
hengen porukka).
Lauantai 2.3.
Aamu alkaa jo 6:n maissa, kun lakanat ja iho yhtä
nihkeitä, ei unta tule enää. Ulkona tuntuu miltei
raikkaalta kun tuuli puhaltelee, voi aavistaa syksyn
verrattuna eilisen ja yön kuumuuteen.
Finnconin avasi kolmella kielellä conitean pj Johanna
Ahonen. Kunniavieraiden esittelyn lisäksi pj kehotti
meitä kaikkia itse tutkiskelemaan, mitä tämä Finncon X
pitää sisällään, mistä se muodostuu.
Päivän ensimmäinen juhlatapahtuma oli NOVA-palkinnon
jako. Kymmenen kärjessä merkillepantavaa oli, että
heistä peräti neljä edusti Oulua, voittaja mukaan lukien:
Katariina Juntunen novellilla "Sielulinnut".
NOVAn raatia edustanut Anne Leinonen kuvaili tekstiä
lyyrisyydessään "jopa kalevalaistyyppiseksi".
Voittaja ei ollut päässyt paikalle, sen sijaan tuttuja
kasvoja nähtiin kolmantena ja kakkosena, (yllä) Jarmo
Karonen Porista ja (alla) Hanne Martelius, Turun
edustaja erikoisella gastronomista scifiä edustaneella
kertomuksellaan.
Finnconin perinteisiin kuuluva Atorox-palkinto
meni (perinnettä noudattaen) edellisen vuoden Portti-voittajalle;
kärkiviisikko istutettiin paneeliksi ja tentattiin milloinkas
sitä kovakantista materiaalia olisi tulossa.
Paneelin merkeissä hoidettiin myös viikonlopun ja ylipäänsä
genreharrastajia kutkuttavin aihe eli tämänhetkiset
trendit skihvissä. Tuskin olin ainoa jolle "New Weird"
oli aivan uusi ilmiö ja koulukunta, ja kuten asiaan kuuluu,
sen edustajat ovat jo kieltäneet olevansa mikään ryhmä;
tämän hetken 'kuuma nimi' China Miéville kuitenkin mainittiin
ryhmän edustajaksi. Petri Salin (toinen oik.) jututti ranskalaista,
tanskalaista ja irlantilaista asiantuntijaa kunkin maan ja
kielialueen tilanteesta.
Puhuvien päiden rivi vain kasvoi kun lavalle nousivat
alan kotimaiset mestaroijat eli se nuoremman sukupolven
kaarti, joka on jo saanut kirjan julkaistua.
Tämä paneeli on pakollisena ohjelmanumerona se, jossa fandom
katsoo alamme tilannetta perhepotretissa ja nostattaa
henkeä.
Kuuman päivän jälkeen oli hetki picnicin ja miekkailun.
Illalla fandom kokoontui teinihelvettiin Turun
keskelle. Jahka fandomin ikäerot kasvavat, saamme
ehkä vielä kiinnostavia off-tapahtumia meille,
jotka diskojytkeen sijaan istuisivat ennemmin
porukalla katselemassa purjelaivoja; yhtään nyt
väheksymättä naamiaisten merkitystä alamme
friikkiläfiiliksen kohottajina.
Sunnuntai 3.3.
Sunnuntaita vastaavana yönä oli kuulemma satanut
myrskyn lailla, mutta ketään ei ilmeisesti ollut
hukassa tai hukuksissa aamun koittaessa yliopistonmäellä,
enkelikin jutteli kaikessa rauhassa kännykkään. Stk:n
runsasta ohjelmatarjontaa edusti sunnuntaina kriitikkopaja,
jossa juteltiin yleisesti genrekritiikin ongelmista ja
erityisesti vertaiskritiikistä Kosmoskynän palstoilla.
Konkreettisia ehdotuksia alamme sisäisen kehityksen
hyväksi olivat Nebula-tyyppinen, kirjoittajien antama
vuosittainen palkinto parhaalle novellille(+ romaanille?),
sekä Gardner Dozoin toimitusten kaltainen "Vuoden parhaat"
-kokoelma, joka voisi syntyä esim. Atorox-kympistä. Mutta
kukas sen kustantaisi?
Tasan ainoa harmittava asia conissa oli se, etten tullut
kuunnelleeksi päävierasta muualla kuin hänen kyselytunnillaan.
Mr. Swanwick vastaili yleisön ja Shimo Suntilan kysymyksiin
eloisan perusteellisesti (mikä ei yllä kuvasta näy).
Shimo tenttasi kirjailijaa mm. tämän tarinoiden toistuvista
tilanteista: seksissä kehot sulautumassa toisiinsa,
ylikiihottuneen henkilön yksinäinen masturbointi,
ihon 'yliluonnollinen' kihelmöinti, hengiltä jäätyminen.
"New Weird" -liikkeen osalta Swanwick kehotti tutustumaan
esimerkiksi romaaneihin "The Fall of the Kings" (Ellen
Kushner & Delia Shermanin) sekä "Light Ages" (MacLeodin).
|| Lue arvostelu Swanwickin Rautalohikäärmeen tyttärestä ||
Conin tapahtumat rytmittyivät 50 minuutin intensiivisiin
esityksiin, joiden välillä tankattiin kirjoja, kahvia
ja aurinkoa. Oma luentoni lauantaina meni sikäli plörinäksi,
että jälleen kerran yllytin itseäni tutustumaan skihviin
uudesta näkökulmasta enkä sitten ehtinyt jäsennellä materiaalia
seurattavaksi kokonaisuudeksi. Se oli kirotun tyhmää, koska
conissa jos missä tavoittaisi tärkeimmän yleisön.
Sunnuntain armoitettujia esiintyjiä oli Frans Mäyrä, joka
luennoi tieteiskuvitelmien suhteesta teknologisiin
innovaatioihin. Professori Mäyrää kuultiin myös Kaikkiruokaisten
klassikot -paneelissa: Mäyrän selitystä kuuntelevat yo. kuvassa
kirjailija Jukka Laajarinne, tutkija Hirsjärvi sekä
arvostelija Jukka Halme; alla olevassa kuvassa puolestaan
yleisö vilkuilee missä mahtaa olla salin viimeinen
happiatomi. Paneelin suosittelemia klassikoita
olivat mm. "Perjantai", "Omon Ra", "Osattomien planeetta",
"Phantastes", sekä tuleva klassikko "Perdido Street Station".
Yhdistetty Finncon + Eurocon + Balticon lopeteltiin
haikeissa tunnelmissa, järjestäjät siirsivät vastuuvuoroa
survival-paketin keralla Jyväskylän edustajille: siellä
tavataan 2004...
...mutta olisi ollut kamalaa mennä suoraan kotiin, josta yövieraatkin
olivat kaikonneet ja joka tuntui kolminkertaisen autiolta.
Kaikeksi onneksi con-järjestäjät tarjosivat mahdollisuuden
vielä yhteen yhteiseen juhlaan: saunomiseen, vänkärien
jalkojen sulatteluun liki 30-asteisessa merivedessä,
pimeän elokuun mystiikasta vielä yhden henkäyksen.
Kunniavieraat katosivat kuin auringon lähettiläät ainakin,
saunan lauteilta myrskypilvien synkistämään pimeyteen.
Hmm, ilmeisesti con-ilmapiiristä ei muuten saa kyllikseen
ellei osallistu kerran elämässä WorldConin viisipäiväiseen
karnevaaliin. Ehkäpä sittenkin Glasgow 2005 tähtäimeen?
Muiden valokuvia Finncon 2003:sta:
Badzilla
Leban
Belomors
LISÄÄ AIHEESTA:
Raportti Finncon 1999:stä
Raportti Finncon 2001:stä
Raportti Finncon 2004:stä
VerkonAatoksen etusivulle