Beowulf (3D, 2007)
==================

3D-animaationa toteutettu ja Neil Gaimanin tarinaan pohjautuva 
versio Beowulfin myytistä kuulostaa paljon paremmalta kuin 
mitä on lopputulos. Elokuvan alku on vielä vaikuttava, katsojaa 
kohti lentävät kultakolikot ja yleisöön asti tunkeutuva peitsi, kun 
ne näyttävät leijuvan ilmassa. Mutta 3D-näkymiin tottuu 
nopeasti, onhan se luonnollisempaakin kuin valkokankaan 
pinnasta "sisäänpäin" liikkeellä avattu maisema. 

Eikä Gaimankaan tuo merkittävää älyllistä lisää maailmankuulun 
sankarin myyttiin. Jotain erityistä sankarikuvasta on sikäli, että 
"a hero comes always home" -laulua noudattavaa tematiikkaa voi 
nähdä siinä, mikä tekee sankarista heikon ja valehtelevan. 
Insestiset asetelmat ja miesten valheet insestin turvaamiseksi, 
psykokuvasto, jossa kultainen nainen hallitsee sekä hirviötä että 
sankaria mutta ilman ulkoisia tunnuksia, nännejä tai karvoitusta. 
Myös haikea lopetus tuntuu hyvältä myönnytykseltä erilaiselle 
sankaruudelle.

Hopkinsin eläytyvällä ääninäyttelemisellä on yllättävän tärkeä 
osa, jotta elokuva tuntuu edes näinkin vakavissaan tehdyltä. Ja 
sittenkin: kuinka paljon enemmän myytti antaisikaan 
mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin.

Mutta toteutus jättää yhtä paljon kysymyksiä kuin se tarjoaa 
leppoisia, puolivillaisia tarinan aineksia. Miksi esimerkiksi 
Malkovichin dubbaama hahmo, kuninkaan nilkki, tekee niin 
täyden käännöksen suhtautumisessaan rehvastelevaan 
tulokkaaseen? Oliko Gaimanin versiosta jätetty jokin sivujuoni 
pois, jottei leffa veny ohi toimintakohtaustensa? 

Mitä muuta tämä elokuva olisi voinut olla? Vaikkapa:

- Biowulf? Immersiivisyyttä olisi voitu tematisoida paljon 
enemmän, muutakin kuin luolia ja pohjoista pimeyttä. Beowulf 
on sikäli sopiva tarina pohjaksi luolamaiselle 3D-miljöölle. 
Teatteri katsoo simahalliin kokoontunutta kuninkaallista teatteria. 
Mutta isoin miinus tulee siitä, ettei elokuvaan ole vaivauduttu 
luomaan kiinnostavia arkkitehtuurisia paikkoja katsojan 3D-
kokemusta varten.

- Pöpöwulf? Uudenlaisten tehosteiden myötä olisi voitu luoda 
omintakeisempia hirviöitä kuin mitä oli saatu aikaiseksi. Grendel 
on hirviönä pelkkää nahatonta lihaa, mihin on kyllä käytetty 
haastavasti 3D-renderöintiä. Mutta eikö esimerkiksi erotiikkaa ja 
kauhua olisi voitu yhdistellä rohkeammin? Väkivalta kyllä on 
vallattoman graafista, kun hahmot ovat animoituja, mutta 
ilmeisesti ongelmat alastomuuden kanssa ovat laadullisesti ihan 
toista?

- Beovulva? Alastomat hahmot kamppailevat pimeissä luolissa 
ja Grendel on jättisikiö. Mutta kullan ja valon välähdyksiä näille 
ihmisille ei juuri tarjota. Katsojan näkökulmaan aukkoja 
käytetään vain pari kertaa.

--
M.G. Soikkeli
Budapestissa 18.1.2007