"Demonlover" (2002) ============ Assayasin filmi osoittautuu aivan fuulaksi. Se on näitä elokuvia, joita Cannes nostaa esille osoittakseen poliittista rohkeutta, oli filmin sisältö sitten mitä tahansa (kuten Kaurismäenkin tapauksessa pari vuotta sitten). Ainoa kiinnostava puoli Assayasin käsittelytavassa on se, miten se haastaa pornontarkkailuun velvoitetut viranomaiset. Esimerkiksi VET määrittelee tämän filmin poikkeuksellisen alhaisen (K 15) ikärajan seuraavasti: "Graafisia ampumiskohtauksia ja melko viitteellisesti kuvattuja väkivaltapornontekokohtauksia, mutta tapahtuman kulun kannalta perustellussa yhteydessä kokonaisuus ei edellytä K18 ikärajaa. " Kai kaikki pornontekijät nyt saivat kirjoitettua sen ylös? "Tapahtuman kulun kannalta" perusteltu väkivaltaporno on siis elokuvatarkastamon mielestä IHAN OKEI - siitäkin huolimatta että tämän elokuvan juonessa ei ole päätä eikä häntää. Niin kuin ei yleensäkään pornossa. Mutta se mitä VET jättää sanomatta perusteluissaan on se, että filmillä on kannessaan Cannesin arvoleima ja vielä takapuolella arvo-ohjaaja Assayasin nimi. Senhän on pakko olla taidetta... ja kuvatyyliltään filmi onkin enimmän aikaa tyylitelty kuin mikä tahansa ranskalainen (EI tanskalainen) taidefilmi. Siksi sitä jaksaa katsoa tunnin ajan odottaen, että animepornon markkinasotaa käsittelevä elokuva avaisi vielä ihmissuhteiden kautta jonkin syvemmän tason - sellaista filmi vihjailee etenkin Tokiossa kuvatuissa hiljaisen kauniissa hotellikuvissa. Lisäksi, kun Assyasin "Kun kesä on ohi" oli rakennettu juuri siten, että aivan elokuvan lopulla paljastettiin henkilöiden hupsuus, toiveet ja odotukset jonkin fiksun loppukäänteen tulemisesta ovat perusteltuja. Nyt tämän filmin epilogi - täysin irrallaan juonesta - on pelkkä sarjakuvamaisen häijy kommentti: "katso miten näille pahoille ihmisille kävi, juuri niin kuin miten he suhtautuivat animaatioksi uskomilleen olennoille kuuluvankin käydä". Mutta tunnin kohdalla tarina muuttuukin toisinnoksi Assayasin "Irma Vepistä". Kai tämä on tarkoitettu kepeäksi metakommentaariksi miesten fantasioiden kierrätettävyydestä? Sellaisena se vaan ei toimi. Vieläkin kiinnostavampi olisi paikantaa tätä Assayasin hengentuotetta iltani toiseen elokuvaan, "Yöportieeriin", koska SITÄ taas on aivan mahdotonta katsoa - sen maineensakaan lävitse - sen paremmin pornona kuin fasistisen kuvaston eksploitaationa. Tai voi kyllä yrittää katsoa, mutta saattaa kyllästyä viimeistään siinä vaiheessa kun alaston herrauros hyppelee Stravinskyn "Tulilinnun" tahdissa pitkin löysien natsien herroittamaa tehdashallia. "Yöportieerin" katsoo nykypäivänä suhteessa "Pianonsoittajaan", eikä pelkästään tapahtumapaikan, Wienin vuoksi. Sairaan kauniita elokuvia molemmat. Mutta vaatii varmasti aikaa ennen kuin "Pianonsoittajaankin" voi eläytyä koko eurooppalaisen mielen eikä vain saksankielisen sielunmaiseman sairaskuvauksena. Ja kovasti tervehenkisiähän nämä molemmat filmit ovat verrattuna Assayasin tai Tarantinon elokuviin. Ainoa syy katsoa juuri "Demonlover" on sen pääosan esittäjä, Connie Nielsen. Kauniiden kasvojen (tuttu mm. "Gladiatorin" Lucillana) lisäksi hän on oikeasti näyttelijä, joka vaikuttaa pohtivan siirtojaan jopa pöljän juonen pakottamissa tilanteissa. Mutta sääli ettei juuri tässä DVD:ssä ole kommenttiraitaa - olisi ollut kiinnostava kuulla ohjaajan selittelyt, mitä hän on pyrkinyt sanomaan elokuvallaan ja miksi ihmeessä siinä on pitänyt NÄYTTÄÄ ne pahimmat mahdolliset kuvitukset anime- ja nettipornosta... kyllä animen ystävät mahtavat taputtaa pieniä hikisiä kämmeniään, kun näkevät mihin mangaviihteen näköiskuva on taas pelkistetty... Muuten tästä elokuvasta ei oikeastaan muuta opi kuin että pornokriittinen pornofilmi on ihan yhtä mahdotonta tehdä kuin sotakriittinen sotafilmi. Eivätkä siihen ohjaajatkaan _oikeasti_ usko, sen paremmin Assayas kuin Lukas Moodysson "Ett Hål i mitt hjärta" -filmillään. Pornomarkkinat vain ovat niin rahakkaan houkuttavat, että kritiikin varjossa lähtevät tarjoamaan sitä itseään ja ottavat samalla rahat päältä. Kyllä ranskalaiset tämän taidetempun osaavat jos ketkä. Ruotsalaiset ja suomalaiset (mm. "Hymypoika") vasta opettelevat. -- M.G. Soikkeli DVD:ltä 3.1.2006 Soikkelin elokuva-arkisto