"Dreamers" (2003) on perinteistä elokuvaa sikäli, että se on kamaridraama jossa on vahva paikan tuntu. Henkilöiden suhde ympäristöönsä on harvinaisen punnittu: nuoret pariisilaiset ovat persooniltaan erityisiä, 2000-luvun näkökulmasta muotoiltuja kommentteja vuoden 1968 Pariisista, ja toisaalta kaupunki kehyksenä vapaan rakkauden tutkimiselle on etäännytetty yhtä kaukaiseksi kuin Bertoluccin muinaisessa eroottisessa kamaridraamassa "Viimeinen tango Pariisissa" (1972). Amerikkalaisen ja eurooppalaisen elämäntavan kutkutteleva törmäys nuoren kuljeskelevan jenkin näkökulmasta tekee tästä filmistä kommenttipuheenvuoron myös Bertoluccin "Kuulle" (1979). Mutta kummoinenkaan tämä ei ole elokuvana. Samoin kuin jo "Koskematon kauneus" -filmin yhteydessä, myös tämän kohdalla painavin syy ohjaajaveteraanin rahoittamiselle näyttää olevan se, että vanha herra mieluusti ohjaa kohtausta jossa nuoret filmitähdet paljastavat sulojaan. "Dreamers" on toki sukutasapuolinen alastomuuden käsitelyssä ja perustelee sitä aikakauden ja teiniluonteiden dekadenssilla, mutta affektien kannalta teinien "totuus vai tehtävä" -tyyppinen kilpailu filmifriikkiydestä on vain tekosyy saada nämä naimaan. Ynnä kaikki: "Dreamers" on HYVIN tehtyä eroottista elokuvaa. Jos se olisi tehty vähintään 20 vuotta sitten, se olisi kannattanut noteerata kauniina ja loppukohtauksen nurkeudessaankin lempeänä kannanottona vallankumousvuoteen. Mutta nykyään kaikki tällainen valuu pornon kategoriaan, korruptoituu pornomarkkinoihin kytkeytyvän katsomisen ja vallan merkityksillä. Sikäli jopa "Koskematon kauneus" oli rennompi ja eloisampi filmi kuin tämä, ja "Suojaava taivas" viimeinen Bertolucci-työ jossa erotiikka oli myös mielekäs osa tarinaa ja henkilöidensä... krhm, sisäistä kasvua... -- M.G. Soikkeli Videolta 22.11.2004 Soikkelin elokuva-arkisto