============================================================
Lyhyesti: "Final fantasy" edustaa animaatioelokuvan huippua 
tekniikassa vaan ei lähellekään sisällössä. Tarina onnistuu 
olemaan sekä ylisimppeli että sotkuinen, joten fantastisinta 
elokuvassa on se mihin digitaalinen animaatiotekniikka 
pystyy; puolessa tunnissa yllätyksiin tottuu. Vain söötti.
============================================================


Ei toimintaelokuvien näyttelijöiltä edellytetä kuin yksi ilme, 
niin miksi animoitujenkaan hahmojen pitäisi pystyä 
hymyilemään tai liikuttelemaan huulia dialogin tahtiin? "Final 
fantasy" -tieteisanimaatiossa (2001) sekä hahmot että 
tarkkuudessaan maksimaaliset scifi-lavastukset menisivät ihan 
täydestä, jos vain tarinassa olisi potkua.

Ongelma näissä nykypäivän animaatioissa on toistuvasti sama: 
niistä ei uskalleta tehdä näkemyksellisen erityisiä sen 
paremmin tarinaltaan kuin visuaalisestikaan. Scifi-aiheelle 
suotuisa synkkyys tai fantasiaa edistävä riehakkuus jäävät 
hyödyntämättä, kun elokuva suunnataan nuorimmalle 
ikäryhmälle. Ilmeisesti vasta tulossa oleva "Shrek"-leffa 
osoittaa, _mihin_ animaatiotekniikan kehitystä voi käyttää, 
kun tohditaan tuulettaa traditioita.

Niinpä "Final fantasy" on tunnelmiltaan lähes yhtä löysä kuin 
suht tuore scifi-animaatio "Titan A.E." Toimintaa on kyllä 
enemmän ja kolmiulotteisuuden vaikutelmia hyödynnetään 
oivaltavasti, kun önniäiset ovat punahohteisia aaveita jotka 
liikkuvat tummien rakennelmien lävitse - mutta kun ihmisen 
ja ympäristön suhde jää kylmän mekaaniseksi, ei elokuvasta 
jää mieleen kuin yksityiskohtia. Miksi musiikkia on käytetty
niin niukasti, miksi montaasitapa on ihan kuin minkä tahansa
elävän elokuvan leikkausta (paitsi siirtymässä jossa alus
muuttuu painottomassa tilassa leijuvaksi luodiksi)? Siksi
että "Final fantasy" on tehty hämmästyttämään todellisuuden-
kaltaisuudessaan, ei taiteellisessa näkemyksessä aiheeseen
tai animaatiovälineisiin.

Tarinan Gaia-hörhöily ja pöpöjen verettömyys lie tarkoitettu 
pehmentämään aseiden osuutta elokuvassa. Enimmäkseen 
"Final fantasy" on kyllä silkkaa junioreille tehtyä "Starship 
troopersia". Puuttuu vain naishenkilöiden suihkukohtaus, ja 
sen voi varmaan hakea päivityksenä netistä.

Poikkeuksen muodostavat päähenkilön, tiedeteini Akin 
unijaksot. Niissä voi jo puhua näkemyksellisestä 
tiedefantasiasta, niin lyhyiksi ja alien-ideoiltaan tyngäksi kuin 
kohtaukset jäävätkin. Ja hyvinkin voi olla, että leffa kannattaa 
nähdä isokankaisessa teatterissa, sillä mitä pienempinä hahmot 
näkee, sitä enemmän niiden kankeutta tulee suhteuttaneeksi 
1:1 eläviin näyttelijöihin. Eipä silti, videoltakin voi tarkistaa 
mikä unikohtauksissa on suggestiivista muutenkin kuin 
suuruudessaan.

--
M.G. Soikkeli
Helsingissä 27.8.2001

** Tämä on arkistoni 400. elokuva-arvostelu. Iloitkaamme! **

Soikkelin elokuva-arkisto