Ghost in the shell 2 ==================== GitS2 on parhaimmillaan häikäisevän hieno animaatio, mukana löytyy jaksoja jotka ovat kuin elokuva elokuvassa. Enimmäkseen tarjolla on kuitenkin visuaalisesti tylsiä 2D-jaksoja, joissa lauotaan suuria sitaatteja ja tarina happanee kuin juusto kuvussaan. Taloudellis-tuotannolliset valinnat paistavat läpi yhtä selvästi kuin valitettavan monessa kokoillan teatterianimaatiossa. Mutta jopa esseemäiset, "Scanner Darkly" -tyyppiset pseudorealistiset jaksot voi kokea vaikuttaviksi, JOS niitä jaksaa katsoa kommentaareina koko japsianimaation asenteeseen. Tätähän scifi ja kyberpunk paljolti ovat merkinneet: fiilistelyä niiden kesken, joilla on jo "oikea" asenne virtuaalisen kaikkivoipuuteen. Fiilistely merkitsee elokuvassa yhteisiin guruihin viittailemista. Leffan taustatiedoissa esimerkiksi kerrotaan, että Haraway-hahmon EI ollut tarkoitus näyttää kyborgimanifestistaan tunnetulta Donna Harawayltä, mutta kyllähän se vaan näyttää. Lisäksi verkosta on helppo löytää valokuvia, joissa Haraway poseeraa koirien, noiden ihmiskunnan ensimmäisten hakuagenttien kanssa - ja niillä taas on keskeinen merkitys tämän elokuvan kyborgihalun ilmentäjänä. Ne ovat sellaista, mitä kyborgikin voi ihmiseltä kadehtia ja omia. Uskollisuutta joka kulkee vain yhteen suuntaan. Jos taas tällaisten filmien akateeminen tupla-anuksen asenne ei huvita, niin alkaa ehkä tympiä myös tämän elokuvan gynovihamielinen tykitys, alastomien ja karvattomien naisdroidien pirstominen ahtaissa hohtavissa käytävissä. Voi sen sanoa näinkin: Japani ja Korea vaikuttavat elokuvissaan siltä, että ne HALUAVATKIN tulla noteeratuiksi 2000-luvun sairaimpina kansakuntina. Lihakuntina. Kundikuntina. -- M.G. Soikkeli Turussa elokuvakerhossa 19.11. 2006 Soikkelin elokuva-arkisto