============================================================= Lyhyesti: "M:I-2 - vaarallinen tehtävä" on Tom Cruiselle räätälöity harrasteleffa, jolla on niukasti yhteistä "M:I-1" - elokuvaan. Ei edustavaa varsinkaan John Woon ohjaukseksi, vaikkakin tutun tehokasta kuvantahditusta. Agenttijuttuna naiivimpi ja farkkupitoisempi kuin yksikään Bond-leffa. ============================================================= Elokuva "Mission Impossible" eli "Vaarallinen tehtävä" oli parempaa jamesbondia kuin yksikään varsinainen bond- filmi, samoin kuin "Darkman" oli hyisempi Batman-tyylisenä filkkana kuin mikään lepakkotuotemerkin alla tehdyistä fantasioista. Mutta sentään ensimmäiset Batman-leffat hallitsivat tyylilajinsa, samoin kuin Bond-filkat ihan viime vuosiin eli Timothy Daltoniin saakka. Kaikkiin noihin mainittuihin elokuviin kuuluu tietty rujo yhdistelmä leikkiä ja yhteiskunnan laitapuolella puuhastelevien yksinäisyyttä, siinäkin määrin, että pelkkä lajityypin kuvaston (mikroskooppinen valvontateknologia, ylelliset elämänpiirit, takaa-ajot kaupunkinähtävyyksissä) lainaaminen ei riitä tekemään hyvää yksinäisen technosankarin toimintaleffaa. Sitä "M:I-2" (2000) eli "Vaarallisen tehtävän" jatko-osa kuitenkin vakavissaan yrittää, ja kehnolla menestyksellä. "M:I-1"-elokuvan ohjaajalla Brian de Palmalla oli vielä näkemystä sille, miten agenttitarinan sa toimimaan nettiajan maailmassa, ja minkä verran mukaan voi sovittaa kylmän sodan aikaista vakoojaromantiikkaa. Jatko-osasta tämäkin näkemys puutuu. Lajityypille vierain idea on sijoittaa tapahtumat aurinkoisen Sydneyn lähelle; pelkästään siksi, että siten tarjoutuu tilaisuus rahastaa olympialais-kaupungin likeisyydellä. No, täysin vailla erityisansioita "M:I-2" ei tietenkään ole, koska ohjaajaksi on saatu John Woon kaltainen ammattilainen, jolla de Palman tavoin on _persoonallinen_ kyky rakentaa tiivistunnelmaisia skenaarioita. Woon hienon "Face/off"-elokuvan perusteella "M:I-2":sta olisi voinut odottaa jopa edeltäjäänsä synkempää ja toiminnallisempaa elokuvaa... mutta tuloksena on kyllä yllättävän niukkatehoinen ja kepoisa toimintadraama. Pelkkä tiivis leikkaus tai pyssyin käyty dialoginpätkä eivät ole yhtä kuin Woo-leffa. Elokuvan alkupuolisko menee sen uteliaisuuden siivittämänä, miten iso kohtaus mahtaa olla rakenteilla ja millä yksityiskohdilla siitä selvitään, mutta tarinan löystyessä katoaa kiinnostus henkilöihin; etenkin kun tarinan pakollinen naistähti on kuin patterinsa hukannut pupu ja esimiehen roolissa piipahtavalle Anthony Hopkinsille ei ole säästynyt muutamaa repliikkiä enempää; näyttelijä-Cruisen täytyy saada loistaa muiden ylitse, sanoo tuottaja-Tom. Merkittävin rasite tälle elokuvalle onkin tuottaja-näyttelijä Tom Cruisen patsastelu valkoisine kyyhkysineen ja asetelmallisine kungfu-temppuineen. Ei toimi. Jopa Keanu Reeves on kuin elohopea verrattuna Cruiseen. Elokuvan viimeisellä neljänneksellä ei ole enempää annettavaa kuin sähäkästi editoidulla kilpapyöräilyllä, ja pakollinen loppukamppailu on kömpelöimpiä mitä toimintaleffoissa lie nähty, ainakaan näin ison budjetin mättöluokassa. Vai oliko tässä yritys määritellä uudenlainen kolmiottelu Sydneyn varjokisoihin: ampumajuoksu, ampumapyöräily, ja jonkinlainen beach-kicking? Tylsimmillään "M:I-2" näyttää pelkältä Bond-leffojen cokis- versiolta ja vakoojavempainten maailmannäyttelyltä. Mitä tulee leikittelyyn kuminaamarihenkilöllisyyksillä, olisi Woo voinut lainata enemmän mainitusta "Darkmanista" (1990) kuin "M:I-1:stä" tai "Face/off'ista". Jos vielä mittaillaan elokuvia niissä esiintyvien mottojen perusteella, niin aika paljon voi päätellä leffan viihdelajista sen perusteella millaiseen repliikkiin elokuva tiivistyy: "M:I- 2" toistelee että loma ei olisi loma jos muut tietäisivät minne menet, kun taas "Darkman" summaa jotain laajemmasta perinteestä kuin matkailumainokset: "Kun tein [itselleni] naamion, sen sisällä oleva mies muuttui". Tom Cruise - leffassa sellainen ei tietenkään käy päinsä (kokonaan toinen juttunsa on se miksi rikoin taas kerran boikottini ja menin katsomaan skientologin tähdittämää elokuvaa...) -- M.G. Soikkeli Helsingissä 21.8.2000 Soikkelin elokuva-arkisto