Mirrormask (2005) ================ "Mirrormask" on 'Liisa ihmemaassa' -tyyppinen fantasiakertomus tytön matkasta mielen pimeälle puolelle. Henkilöhistoriaa ja äitinsä sairautta muuttaakseen hänen täytyy löytää "peilinaamio" ennen kuin pimeys valtaa mielikuvituksen ja mahdollisuuksien valtakunnan. Sirkuksessa kasvaneena tytön mielikuvituksessa riittääkin arvoituksia ratkaistavaksi, ilmassa kelluvia jättiläisiä ja siivekkäitä sfinksikissoja. Toden ja kuvitelmien suhde on rinnakkainen kuten tällaiseen tarinaan sopii, kurkistusaukkoina maailmojen välillä ovat tytön omat piirrokset. CGI-maisemissa tulee vastaan Jim Henson -studiosta tuttuja, mutta hieman aikuisempaan makuun tyyliteltyjä muppetteja. Värikkäitä kuvatasoja kuplivista skenaarioistaan huolimatta "Mirrormask" on hieman halvalla tehdyn oloinen, ja melkoinen pettymys Neil Gaimanin ja Dave McKeanin taiteen ystäville. Tällaisia tarinoita Gaiman osaa kirjoittaa vasemmalla kädellä kierrättämällä vanhoja ideoita, niin omia kuin tuotannollisesti keskeisiä. Nyt tarina muistuttaa paitsi Gaimanin nuortenromaania "Corraline" (2002), myös 1980-luvun keskeisiä nukkefantasioita "Labyrintti" ja "Tumma kristalli". Näin Gaimanistakin on tullut amerikkalainen konseptikirjailija, joka tuottaa käsikirjoituksia tiukoissa genrekonseptin rajoissa. Hieman kiinnostavampi "Mirrormask" on sukelluksena Dave McKeanin surrealististen kuvakollaasien sisälle. Tarinaa ja dialogia ei tarvittaisi lainkaan niiden yhdistelemiseen ja ihastelemiseen, ei myöskään ihmishahmoisia näyttelijöitä. Etenkin naamioiden estetiikasta kiinnostuneille "Mirrormask" on ehdotonta katsottavaa, vaikka toivoa sopii, että tällaiset projektit saisivat erillisen ohjaajan, joka pakottaisi sekalaisista palasista syntymään jotain näkemyksellisempää ja hallitumpaa, elokuvallisempaa kokonaisuutta. Kyllähän "Labyrintti" ja "Tumma kristalli" tuntuvat hirvittävän hitailta ja vähän nahistuneilta nykypäivänä katsottuina, mutta jotkut muut 1980-luvun studiokeskeiset fantasiat kuten "Sudet tulevat" päihittävät "Mirrormaskin" sittenkin visioidensa voimassa ja todistavat, että hyvällä käsikirjoituksella voi olla enemmän merkitystä kuin designatuilla yksityiskohdilla. Sille joka ei ole aiemmin tutustunut em. herrojen taiteeseen, voi mukana seuraava 50-minuuttinen making of -dokkari olla kiinnostavampi kuin itse elokuva. -- M.G. Soikkeli DVD:ltä 26.6.2006 Soikkelin elokuva-arkisto