===================================================================== Lyhyesti "Puumiehen morsian" on arkaainen ja ajaton lemmen-tragedia Kiinasta. Kansantarinasta venytetty kertomus etenee hyvin hitaasti; ei edes maalauksellisesti, vaan kuin savea muokaten. Puun, hiekan ja kankaan elementit antavat filmille erityisen ajattoman tunnelman. ===================================================================== Meitä tamperelaisia hemmotellaan hyvälaatuisilla aasialaisilla elokuvilla. Viime viikolla pyöri taiwanilainen "Hääjuhla" ja nyt saapuu taiwanilaisella rahalla tehty kiinalainen kansanballadi. Tyyliltään ne ovat kuitenkin ihan eri maailmoista, eikä niitä osaa suositella aivan samalle katsojakunnalle; paitsi niille kaikille, joita tympii jenkkifilmien samankaltaisuus. "Puumiehen morsian" on erikoinen ja katsojaa koetteleva rakkauskertomus. Se ei kerro rakastamisesta ja ihmisten läheisyydestä, eikä edes rakastumisesta ja sen rakastetun tavoittelusta, vaan vieläkin vähemmästä: rakkauden mahdollisuudesta, jonka edessä on jatkuvasti perinteen ja elämästä vieraantuneen hyvemoraalin seinä. 1920-luvulle ja eräämaan lähelle sijoitettuna tarina on mielenkiintoisessa välitilassa. Yhtäällä ovat paimentolaisten kaltaiset rosvot ja heihin yhteenkuuluvuutta tunteva köyhä maanviljelijä. Toisaalla ovat äveriäät kauppiaat ja raaka-aineiden jalostajat. Naimakauppa tehdään erämaan ja sivistyksen, ihmisuskon ja taikauskon, elävän ja kuolleen tradition rajamailla. Tapahtumat voisivat kuitenkin olla mistä tahansa kulttuurista. Keskeisissä osissa ovat kansantarinalle ominaiset korostetut tyypit: rahoistaan tarkka matriarkka, filosofinen rosvopäällikkö, uhmakas morsian, ja sankarina jalo tollo. Hiekka koskettelee kiveä, puu erottaa kivet toisistaan, kankailla peitetään ja koristellaan elämän karuus. Kuolleista elementeistä syntyy elokuvan tarinaan elävä arkkitehtuuri, joka tuntuu rytmittävän lemmentragedian yhtä hitaaksi kuin rakkaudet ovat elävässä elämässä. Parasta elokuvassa on, että se säästää opetuksensa aivan filmin viimeisille metreille ja onnistuu yllättämään katsojansa ihan kuten parhaat moraliteetit kuulijansa. Kertomuksilla on oma logiikkansa, ja kuvien korean illuusion vieteltyä katseemme olemme jo hukanneet kykymme arvata miten tarina päättyy. Opetuksen tajuaminen pakottaa ymmärtämään myös kuvitusta uudesta horisontista. Elokuvan hitauden vuoksi sitä täytyy suositella mietteliäälle sadeillalle, jolloin kuvien kauneus on tärkempää kuin kertomuksen lento. (Sitä paitsi leffassa on kovasti sympaattisia kameleita ja sellainen filmi ei voi olla huono!) -- ################# ################### M.G. Soikkeli "You who speak with languages, Olen enemmän csmaso@uta.fi you are such liars" kuin määritelmäni ################# ################### Soikkelin elokuva-arkisto