=============================================================== Lyhyesti: "Resident Evil" yhdistää "Aliensin" juonipohjan pelikonseptiin, kierrättää zombiefilmien efektejä ja arvuuttelee eloonjääjiä katastrofifilmin tapaan. Höpsön hybridin koristeena lapsenkasvoinen bimbo pyssy kädessä. Ei jännityshorisonttia. =============================================================== Tietokonepeleistä elokuviksi kääntyvät tarinat ovat kerrottavissa muutamalla sanalla, näin myös "Resident Evil" (2002): 'Muistiton megabeibe muussaa mömmöjä maanalaisessa mutaatiolabrassa'. Filmin muu kalusto on tunnelman vuoksi; aseet, swat-tiimi, hirviöt, hullu tekoäly, jonka läsnäoloon riittää punainen lamppu, kaikki tämä on lainaa muista elokuvista. "Resident Evil" - tyyppinen tuotemerkkifilmi on B-tuotantona kuin kaatopaikka, jossa kerronnan kannalta haastavinta on keksiä tarpeeksi yhtenäinen tila (tai tilojen ketju), johon lainakamat ripotellaan ja saadaan ne näyttämään toisiinsa kuuluvilta. Huvittavin laina "Resident Evil'issä" on Lara Croftin näköinen ja oloinen sivuhahmo. Jos ketkä ovat nähneet katu-uskottavuutta Michelle Rodriguezissa "Girlfight"-filmissä (2000), niin laracroft-kloonina hänelle jää lähinnä tuimien ilmeiden esittäminen. Sekin on toki vakuuttavampaa verrattuna tarinan päähenkilöpeppiin, punaisessa minihameessa mallinasentoihin pysähtelevään Milla Jovovichiin. Luin äskettäin, että "Psykoa" seuranneiden modernien kauhufilmien alalajiin kuuluu 'Viimeinen tyttö' -tyyppinen tarina. Vaikka "Resident Evil" on hybridinä etäällä tyypillisestä slasherkauhusta, voi siinä nähdä muistuman jopa "Psykoon" saakka, jollei sitten viimeistä tyttöä suihkuverhon syleilyssä voi pitää kaiken vojeuristisen filmitauhkan ikonina. Siitä tämäkin elokuva alkaa ja siihen loppuu, jatko-osan idioottivarmaan petaukseen. Tehosteiltaan ja toiminnaltaan "Resident Evil" on jo ylimainostettu scifikauhutoimintafilmi, ikään kuin lajeja toisiinsa liittäen ne osoittaisivat toisilleen arvoa, palat asettuisivat kohdalleen kuin populaariharrastajien ryhmät ja uuden sensibiliteetin lunastaisi kaikille sopiva eroottinen lisäarvo, roolinsa nakuudesta nakuuteen esittävä viides elementti, Jovovich. Samaa synkkyyttä tässä tavoitellaan kuin ohjaaja Paul Andersonin "Event Horizon" (1997) -filmissä ja samaa katsojaryhmää kosiskellaan kuin "Mortal Kombat" (1995) - filmissä, mutta elokuvan demoniset sävyt eivät ole lainkaan niin punaisenkukertavat kuin sen mainoksissa (filkan johdantokin on selkeydessään ja toimistodramatiikassaan kuin ihan eri elokuvaa) ja yksittäiset skenaariot ovat niin lyhytjännitteisiä ettei ohjaajakaan näytä uskoneen pelikonseptin kierrätykseen. "Resident Evil" kerää tunnelmaa keskivertoscifiä tai -kauhua paremmin niin kauan kun pöpöjen ilmaantumista odotellaan ja sankarittaremme ajautuu 'Pesään' swat-tiimin kanssa. Toimintakohtaukset ovat suttuisia, zombieilla fyllattu laboratorio ei jäsenny jännittäväksi odotuksia luovaksi tilaksi, vaan tarina siirtyilee miten sattuu uuden käytäväkongin tai ikkunan kautta. Tietokone- tai konsolipeliin kelpaava arkkitehtuuri, jota pelissä analysoidaan kolmiulotteisena puzzlena, ei sovi elokuvaan, vaikka sitä miten mallinnettaisiin tietokonegrafiikalla. Ekstramiinuksena tälle filmille on ylihelppo kaksoislopetus ja dialogin mitättömyys, ne pakolliset onelinerit vielä eritoten. -- M.G. Soikkeli Videolta 8.12.2002 Soikkelin elokuva-arkisto