"What's a woman without asshole?" "Single" ========================================================== Lyhyesti: "Snake eyes" on Abel Ferraran elokuva "Mother of Mirrors"-nimisen, kuvitteellisen parisuhde-elokuvan tekemisestä, ja eritoten sen ohjaajan (Harvey Keitel) yrityksistä käsitellä omaa elämäänsä elokuvan henkilöiden kautta. Filkka on sopivan omituisilla näyttelijävalinnoilla miehitetty ja naisitettu, hidas ja kevyesti piinaava kuin vatsahaava, parisuhdetta tirkistelevä ja tirkistelynsä groteskiksi korostama ahdistusleffa. Spesiaalinannaa Harvey Keitel -diggareille. ========================================================== "Snake eyes" on Abel Ferraran taide-elokuva jossa on vähän väkivaltaa ja paljon puhetta, hyvää dialogia elämän dumpatuimmasta ytimestä. Se on silti nautittavan kylmä elokuva kuten "Bad Lieutenant". Edes Madonnan kaltainen kahdella kupeella kulkeva ikoni ei pysty muovittamaan (näyttelijänä ja oheistuottajana) tällaisen leffan kylmää viehätystä. Jos ette ole nähneet elokuvia kuten "Bad Lieutenant", "Reservoir Dogs tai "Man bites dog", on vaikea kuvailla tämän leffan tunnelmaa. Se on kuin illuusioton "Amerikkalainen yö", kuin tylyin mahdollinen vitsi metaelokuvien kapeasta lajista. Itselleni "Snake eyes" aukeni nimenomaan elokuvana kuvan voimasta, ja siitä miten kuvan pirstominen täytyy tapahtua uusin kuvin, huolitellen ohjattuna, miten tosissaan ristiriitaisiinkin kuviin elämästä voi suhtautua, unelmakuviinsa parisuhteesta ja toisaalta unelmakuviinsa siitä miten kaikki on järjestymässä elämässä omaa itseä varten. "Snake eyes" on kaikkea muuta kuin syvällinen tavoissaan ihmetellä kuinka helpolla sitä päästää irti rakastamistaan asioista, kun on tilaisuus saada instantkorviketta, mutta leffa laatii ihmettelynsä ympärille kuvina tiiviisti rajatun miljöön. Todellisuuden tasot seikkoituvat harvinaisen järkevästi, sisältöön sopivasti - voisi pitää hyvinkin paikkansa Voicessa heitetty väite, että leffaan olisi napattu kuvamateriaalia filkan oikeista harjoituksista, siis ei "Mother of Mirrors"-sisäisleffan, vaan itsensä "Snake eyesin"; ehkä lähinnä Keitelin jutustelua. Metafiktiivisyyttä lisää Madonnan ja Ferraran vaimon tuominen leffaan näyttelijöiksi. Itse olen nähnyt tällaisen kuviin juuttumisen, metaforiin katoamisen ja metaforisen tiedon etsimisen yrityksinä imitoida vanhempien tietoa, kahden ihmisen illusorista yhteistietoa. Harvey Keitelin esittämä mies on juuri tällainen imitoija, josta katsoja oppii hyvin pian miten vähän mikään hänen vakavasti sanomastaan on tunteiden siivittämää, miten hänen rehellisin tunnustuksensa johtuu vain representatiivisesta tympiintymisestä: oman elämän kuvallinen selittäminen ei etene. Hän joutuu oman elämänsä aineksilla stimuloimaan Madonnan esittämää sisäisleffan vaimoa, jotta tämä käyttäytyisi sisäisleffan kertomuksessa niin kuin ohjaaja- Keitel haluaa: lavastaa oman elämän tilanne, ja siten ottaa edes jonkin _kuvallisen_ diskurssin haltuun tuo tilanne jota hän ei käsitä, itsetuhoisten ihmisten avioriita. Muutamissa kohtauksissa välähtää terävänä tuokiokuvana esiin Keitelin esittämän ohjaajan hätä: "mitä tämän jälkeen?". Elokuva siitä miten tehdään elokuvaa ahdistuselokuvasta? "Miksi kukkaruukku on lattialla?" "No kun äiti ei osunut" "Snake eyes" on niitä elokuvia, joita katsoo kylmä rinki terskan ympärillä: jep, kaikki "aito" korvike on jo lopussa, tyhjät kohdat elämästä täytetty orgasmein ja stimulaatioin niin monta kertaa, että edes elokuvaimpperiumin rappio ei jaksaisi naurattaa. Sentään voi vielä pikkuvanhasti, Werther-synkästi hymyillä, miten hurjia tunnustuksia aiheesta voidaan yhdessä katsoa. "Snake eyes" on pieni ja henk.koht. elokuva Ferraralta, sellainen pakastettu itsetilitys, joka jokaisen kuvilla manipuloinnin, taikuruuden taitavan pitäisi tehdä. Tosin tähän nähden leffa päättyy liiankin itsestäänselvästi: todellisuuden ja sisäiskertomuksen kevyeen yhdistämiseen. Mikä on ratkaisu kun simulaatio tai edes siitä valehteleminen eivät enää viehätä ja Madonnankin raiskaaminen on halpa affekti? Katso leffa ja mieti itsesi. -- mg "they keep changing things while you are asleep" soikkeli Soikkelin elokuva-arkisto