================================================================== Lyhyesti: "Suklaata iholla" onnistuu kaikessa missä elokuva "Henkien talo" floppasi: se on tiivis ja tasapainoinen hacienda- draama sukupolvien jatkuvuudesta historiaan sidotussa ympäristössä. Sen päähenkilöt (ja katsojat) ovat enimmäkseen naisia; hyvin tavanomaisina hahmoina, mutta vähemmän tuttua keittiö- dramatiikkaa kiehuttaen. Tuotemerkin mittainen "maaginen realismi" pysyy hymyilyttävän komiikan rajoissa. ================================================================== "Suklaata iholla" ei ole hispaanoversio "Aistien valtakunnasta", vaan pikemminkin pitkitetty mexicolaisversio elokuvasta "Ranskalainen illallinen". Sitä voi suositella kylläisille, onnellisille ja ihmisistä tykkääville henkilöille, sekä niille jotka ovat väsyneet elokuvien mieskeskeiseen dramatiikkaan. Nyt puhutaan äidistä ja tyttäristä. Leffan alkuperäinen nimi "Kuin suklaa suhteessa veteen" kertoo allegorian, jota filmi osoittelematta mutta hieman viivytellen varioi: jos ei saa mitä rakastaa, on korvikkeeseen tyytyminen kuin saisi vettä suklaan sijaan. Laura Esquivelin alkuperäisromaani "Pöytään ja vuoteeseen" täsmentää miten kahtaalle tantereelle kamppailu rakkaudesta voi sijoittua; Esquivel on tehnyt käsikirjoituksenkin. Kyseessä on oikeastaan "Tuhkimon" uudelleenkerronta ilkeästä äitipuolesta ja kolmesta tyttärestä. Tällä kertaa lapsipuoli onkin sivuhenkilö ja kukaan ei saa prinssiä, sillä maaginen realismi on reilua realismia: _jos_ saa tasan mitä haluaa, syttyy niin suuri liekki että elämä roihahtaa hetkessä ohitse. Näin filmi opettaa. Leffan rakastavaiset ovat suklaaimelä pari, mutta mitäs pahaa suklaassa - siinä voisi olla tarinan toinen pointti. Osapuolet ymmärtävät heitä kohdanneen ihmeen niin hyvin, että ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen kaipaamansa. Siitä tragedia, siitä vesi suklaan sijaan. Ohessa kertomus painottaa taitavasti näiden suklaaimelien lempiväisten psykopatologiaa: miksi juuri he ovat niin aistillisia ja niin tunteeseensa uskovia? Koska he ovat saaneet sen helpoimman rakkauden (äidin) sijaan vieläkin pyyteettömämpää, ystävällisempää ja armollisempaa rakkautta; he ovat äitien hylkäämiä, isille vieraita lapsia, jotka ovat sattumalta ylittäneet sosiaaliset rajat jo varhain ja luonnollisesti. Siten he ovat eräänlaisia rakkauden vallankumouksen ruumiillistumia. Tätä ideaa ruumiillistaa parhaiten päähenkilö Titan sisarpuoli, rouva vallankumouskenraali. Päähenkilö Tita eli Lumi Cavazos on siksi viehättävä ja sensuelli näyttelijä, että ohjaaja Alfonso Arau ei joudu paljoakaan poikkeamaan makuuhuoneen puolelle virittääkseen kohtaukseen erotiikkaa. Marco Leonardi hänen vastapoolinaan on selvästi hitaampi hahmo. "Suklaata iholla" on kokonaisuutena pieni kaihoisa elokuva, ihan kuten "Ranskalainen illallinen". Se rakentaa aistikuvien sinfoniaa, kattaa katseen pöytää kohti nykypäivää, jossa rakkauden ongelma on pikemminkin liian suuri vapaus kuin tradition vankila. -- ##################### " Soon we were moving M.G. Soikkeli to rhythms it had taken csmaso@uta.fi Mother Nature ##################### well over a billion years to compose " Soikkelin elokuva-arkisto