Markku Soikkeli

PERUSTEOS SF-FANDOMISTA SUOMESSA

Irma Hirsjärvi: Faniuden siirtymiä
Sumalaisen science fiction -fandomin verkostot
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 98.
Jyväskylän yliopisto 2009.
361 sivua.


Viime vuosina harrastajuus ja fandomit ovat nousseet
tärkeäksi akateemisen tutkimuksen kohteeksi.
Suomessa fanitutkimuksen pesäpaikka on ollut
Jyväskylän yliopisto ja erityisesti Nykykulttuurin
tutkimuskeskus. Niinpä myös kotimaisen scifi-
harrastuksen pioneeritutkimus, väitöskirja meikäläisen
fandomin ryhmäkuvasta, valmistui Jyväskylässä - ja
tekijänä yksi fandomin keskeisistä toimijoista, Irma
Hirsjärvi.

Hirsjärven väitöskirja kuvaa suomalaisen scifi-fandomin
muodostumista 1950-luvulta nykypäivään. Samalla
tutkimuksessa pyritään rakentamaan mallia sille, kuinka
yksittäinen harrastaja vähitellen löytää alan verkostot ja
alkaa muuttua passiivisesta "kuluttajasta" aktiiviseksi
"pientuottajaksi". Fanit muodostavat keskenään paitsi
oman "utooppisen alueensa" myös
"asiantuntijaverkoston".

Scifi-faniuden muotoja on toki pohdittu aiemminkin,
myös Suomessa. Uutta ja erityistä Hirsjärven
tutkimuksessa on se, että hän kiinnittää huomiota
harrastuksen alkuvaiheeseen - ja pohtii myös sitä, miten
fandom on alkanut itse määritellä omaa paikkaansa
kulttuurin kentällä. 

Väitöskirjana Faniuden siirtymiä -tutkimusta voi siis
hyvin suositella niillekin, jotka muuten vierastavat
akateemista esitystapaa. Fandomin itsetuntemuksen
kannalta kirja on epäilemättä paras ja perusteellisin
puheenvuoro (300 sivua selkeää asiatekstiä) mitä
Suomessa on tehty.

Hirsjärvi nimittäin kirjoittaa erinomaisen sujuvasti, ja
etenkin 1950-80 -lukujen historiikki tarjoaa ainutlaatuista
tietoa meikäläisen harrastajakunnan erityisyydestä.
Tekijä itse vertaa työtään Jerry Määtän ruotsalaisesta
fandomista tekemään historiikkiin (2006) vuosilta 1950-
1968. 

Jo pelkästään ruotsalaisen fandom-historian tiivistelmä
on jännittävää luettavaa. Ensimmäinen kaupallinen
tieteislehti oli perustettu vuonna 1940, ensimmäinen
fanzine alkoi ilmestyä 1954, jolloin seurojakin oli jo
kolmattakymmentä. Vastaava "proto-fandom" olisi
kenties voinut syntyä Suomessakin 1950-luvulla. 

Meikäläisen fandomin keskustelusta löytyy kyllä
edelleenkin samoja teemoja kuin naapurimaassa.
Suomalaisissa erityispiirteissä ei ole sinänsä mitään
yllättävää. Meillä toiminta on avoimempaa uusille
tulokkaille ja tunnustusta muiden osaamiselle annetaan
samanveroisten harrastajien kesken. Kuppikuntien
riitoja ja kiivastakin keskustelua, esimerkiksi
palkinnoista, esiintyy tietysti Suomessakin, mutta
keskinäisen tunnustamisen tavat eivät ole niin
hierarkisoituneita kuin angloamerikkalaisessa sf-
kulttuurissa, mistä isoin osa vaikutteita edelleenkin
kantautuu. 


Fandom luo itseään

Faniuden siirtymiä -kirjan lukeminen kannattaa aloittaa
sivulta 124, jos on kiinnostunut tutkimuksen
varsinaisesta aiheesta, sf-harrastuksen sinivalkoisesta
historiasta. Sekä proto-fandomin järjestäytyminen että
kustannustoiminnan profiloituminen tietylle yleisölle
tapahtuvat molemmat 1950-luvun puolivälissä. 

Pidän merkittävänä Hirsjärven toteamusta, että
tuossakaan vaiheessa eivät vastakkain olleet genre ja
korkeakulttuuri, vaan pyrkimys erottautua temaattisesti
"tieteen ja teknologian kirjallisuudeksi" tai positiivisen
"kummallisuuden" edustajaksi.

Fandom-historian lisäksi Hirsjärvi tutkii nykyisen
fandomin tunnuspiirteitä eli sitä kuinka fandom itse
piirtää omat rajansa. Kun 1980-luvulla käytiin kiivasta
rajanvetoa fantasiaa vastaan, niin 2000-luvulla
vastaava, sukupolvienkin välille osuva rajanveto,
tapahtuu suhteessa uusiin mediumeihin. Scifiksi
määrittely koetaan toisinaan leimaavana, koska se
suuren yleisön silmissä edustaa viihdyttävintä elokuva-
ja tv-viihdettä. 

Nykytilanteen kannalta kuvaavinta ovat Hirsjärven
pohdinnat internetin vaikutuksesta harrastamiseen. 

Väitöskirjan ja fanihaastatteluiden ollessa jo pitkällä
Hirsjärvi olikin äkisti todennut, että fandomissa oli
muodostumassa aivan uudenlaista verkostoitumista.
Tämä johtui Rising Shadow -sivustosta, jossa uusi
sukupolvi sf-harrastajia oli muodostamassa omaa
foorumiaan sellaiselle internetin alueelle, joka oli
aiemmin omistautunut lähinnä fantasialle. 

Kymmenen vuoden päästä suomalainen scifi-fandom on
voinut kohdata jo aivan uudenlaiset haastajat. Irma
Hirsjärven väitöskirja tulee kuitenkin olemaan se
perusteos, johon nähden niin genren kuin fandomin
historiaa tullaan vastaisuudessa arvioimaan.

Markku Soikkeli

Katso myös VerkonAatosraportti Hirsjärven väitöksestä

--