Tämä artikkeli on ilmestynyt ainoastaan netin news-ryhmässä ja kirjoitettu siis verkolle ominaisessa vapaassa tyylissä.

STNG:N "THE HOST"-JAKSO HOMOFOBIAN KUVAUKSENA

Olipa harvinaisen kiero juoni viime maanantain (19.9.1994) STNG-jaksossa "The Host": millä tavoin sosiaalisesti jäykän melodraamayhteisön donjuan (Riker) pääsee yhteisön äitihahmon (tohtori Crusher) pöksyihin. Tietysti sieluloinen antaa donjuanille sielukkuutta? Mutta kun sielu- loinen, humanoidialien Odan siirrettiin lopuksi naispuoliseen ruumiiseen, STNG paljasti heterohysteriansa ja homofobiansa. Tohtori Crusher ei enää voinutkaan ihanan sielun kautta hyväksyä rakastetun ruumista. STNG painotti, että vasta siirtyminen miehestä naiseen sai Beverly Crusherin ajattelemaan miten omituinen trillien rotu, yhdistelmä isäntää ja loista, olikaan. B C pahoitteli Odanille, tai oikeastaan tämän nykyiselle naisruumiille, "rotunsa rajoittu- neisuutta rakkaudessa". Lause _voitaisiin_ ymmärtää Crusheriin rajoittuvaksi homofobiaksi.

Vaan mitä meidän tulee päätellä siitä miten muu yhteisö suhtautuu Crusherin tilanteeseen? Yhteisön supernainen, ikuisen kuukautishuimauksen ja tunneherkkyyden kiusaama Troi vakuuttaa, että B C voi rakastaa Rikeria, todistelee että ruumis on vain sielun välittäjä. Tätä hän ei kuitenkaan ole selittämässä kun Crusherin rakastettu on nainen. Yhteisön isähahmo Picard, jolta viime kädessä tulevat yhteisön arvot, osoittaa hänkin henkisen tukensa vain niin kauan kuin rakastettava sielu on mieskohteessa.

Mikä siis oli tarinan opetus "Hostissa"? Että älä rakasta toista rotua, älä ylipäänsä mitään mikä on liian erilaista, sillä lopulta samaan (ehkä erilaisuudessaan kiehtovaan) olentoon kertyvät kaikki vierauden pahat puolet. Totta kyllä sielualien pystyi toimimaan diplomaattina, muttei suinkaan waspin näköisten tai kaltaisten rotujen keskuudessa, vaan yhtä vieraiden kuin se itse on. Kaiken lisäksi ratkaisevaa jaksossa oli, miten hyvässä _fyysisessä_ kunnossa isäntäolento, yhteisön fyysisesti toimeliain hahmo Riker, tuo libidosankari, oikein oli kohdatessaan neuvotteluun saapuvat osapuolet. Hyväkään alien ei siis tahdo pärjätä ilman waspin fyysistä apua, ja kandee ehkä huomata sekin, että Riker on nyt meditoimassa ei ainoastaan kahden rodun välillä, jotka haluavat ja eivät halua yhdistyä, mutta lopulta välittäjänä myös kahden samaa sukupuolta olevan (ja wasp-sankarin kannalta tietysti aika alienin) naisolennon välillä. Rodun osapuolet _voisivat_ rakastaa toisiaan Rikerin toiminnan kautta ja naiseuden osapuolet _voisivat_ rakastaa toisisaan saman toiminnan tuomana lopputuloksena, mutta omatoimisesti nämä eivät pysty haluamaan toisiaan. Niin perisovi- nistinen maailmankuva, että parta nousee pystyyn!

Tämä kaikki rämähti mieleeni kun luin Tiina Mänttärin analyysiä tuosta STNG-jaksosta viimeisimmästä Portista(2/94, s. 124); Mänttäri kun tuumii että STNG:n kanta rajoittuu siihen miten ihminen edellyttää pysyvyyttä rakkaussuhteissaan. Pthh...

Sähköposti: csmaso@uta.fi