Soikkelin tekstien arkisto | Soikkelin virtuaalinen koti | Soikkelin Bittein SaaristoMarkku Soikkeli--
Uusi Tolkien-suomennos aloittaa korkealaatuisen fantasiakesän
KOKO PERHEEN SYNKKÄ PAKANASANKARI
J.R.R. Tolkien: Húrinin lasten tarina Suom. Kersti Juva WSOY 2007 Onnellinen se perhe, joka aloittaa kesänsä lukemalla uusinta Tolkien-suomennosta, kertomusta Hurinin lasten kohtaloista. Perheen yhteinen lukuhetki ei ole lainkaan mahdoton. J.R.R. Tolkienilla (1892-1973) on suomalaistakin ihailijakuntaa jo toisessa polvessa. Lisäksi Tolkienin eeppiset teokset ovat tunnettuja taitavista suomennoksistaan. Kersti Juva on säilyttänyt kielen vanhahtavan rytmiikan ja löytänyt arkaaiset vastineet ylätyylisille ilmaisuille. Toisaalta kieli muodostaa isoimman kynnyksen Hurinin lapset - kirjan lukemiseksi. Esipuhe on syytä jättää kokonaan väliin, koska tiivistelmä Keski-Maan mytologiasta edellyttää jo melkoisia taustatietoja nimien ja keksittyjen kielten sulattamiseksi. Tolkienhan tiesi sen itsekin, että kronikoiva, omaan myyttimaailmaansa sulkeutunut kuvaus ei miellyttäisi suurta yleisöä. Taru sormusten herrasta -eeposta valmistellessa hän sijoitti myyttiseen maailmaan modernin, brittiluonteisen päähenkilön. Pienen hobitin näkökulma ironisoi mahtihenkilöiden hallitsemaa sotanäyttämöä ja toimi ikään kuin oppaana tolkienilaiseen maailmaan. Hurinin lasten tarinassa ei ole sen paremmin hobitteja kuin muitakaan moderneja aineksia. Tolkienin mytologiassa se sijoittuu 6000 vuotta aiempaan aikaan ennen hobitteja ja sormuksen sotaa. Hurinin lasten tarina muistuttaa romaania yhtä vähän kuin islantilaiset saagat. Molemmista voi kuitenkin nauttia ihan vain kuulostellen kieltä, joka syntyy muinaisia sukuja ja kotiseutuja luetellessa. Kullervon tragiikkaa Hurinin lasten tarinassa on kyllä verisiä taistelukuvauksia sekä tolkienilainen mytologia jumalia ja haltioita. Mutta jos Kalevala kelpaa koko perheen lukemiseksi, niin miksei sitten moderni versio vastaavasta satumaailmasta? Suomalaisten lukijoiden pitäisi innostua ainakin siitä, että Tolkien toi Hurinin lapsiin aineksia kalevalaisesta kansanperinteestä. Kullervosta tutut ideat tekevät tarinasta erityisen traagisen: miekkasankareiden uroteot aiheuttavat tuhoa heidän läheisilleen. Kullervon tavoin Turin, Hurinin poika, lopulta häpäisee sisarensa. Turin kuvataan karismaattiseksi nuorukaiseksi, jonka luonne turmeltuu vanhempien menetyksestä. Taistelu paholaismaista valloittajaa vastaan on hänelle pakkomielle, yltiöpäinen kostoretki orjan asemaan joutumisesta - aivan kuten Kullervolle. Löytyy sankareista erojakin. Kullervon tarinassa on sentään synkkää huumoria. Turin on ilottomampi, pakanallisempi ja ennen kaikkea yksinäisempi hahmo kuin kalevalaiset kansansankarit. Tolkienin käsitys yhteisön ja yksilön suhteesta oli pessimistinen. Vuosituhansien kuluessa yhteisöt taantuvat, ja vain yksittäiset sankarit nousevat muistuttamaan menneiden aikojen urheudesta. Se, että Hurinin lasten tarina jäi isä-Tolkienilta viimeistelemättä, antaa sille entistäkin enemmän suullisen perinteen ominaisuuksia: juonen katkelmallisuus, sotaisan historian keskeyttävät henkilösuhteet, ristiriidat yksilöiden toiminnassa. Pokkari toiveissa Kustantajan kannalta Hurinin lapset on iso tapaus. Onhan kyseessä tosiaankin uusi julkaisu kirjailijan valtavasta tekstijäämistöstä. Toisaalta saman tarinan ainekset löytää poika-Tolkienin, Christopherin, edellisistä toimituksista, jotka nekin on suomennettu. Toivoa sopii, että kustantaja ottaa Hurinin lapsista vielä pokkaripainoksen. Muuten 35 euron hintainen julkaisu jää nuoremmilta Tolkien-faneilta hankkimatta. Alan Leen apaattinen värikuvitus ei anna pienoiseepokselle sellaista lisäarvoa, joka edellyttäisi arvopaperille painettua juhlajulkaisua. Luvassa on joka tapauksessa kuuma fantasiakesä. Heti Tolkienin jälkeen ilmestyi Ursula Le Guinin korkealaatuinen nuorisofantasia Sanan mahti. Ja nämä molemmat ovat vasta esimakua odotellessa heinäkuuta ja Harry Potter -sarjan huipennusta. Markku Soikkeli