Markun Majakka

 


 

WROCLAW LOKAKUUSSA 2011

Wroclawiin (13.-17.10.) minut vei kansainväliseksi tarkoitettu konferenssi, jolla oli scifi-tutkijan kannalta kiinnostavan monipuolinen kehys:Popular Literature and Culture in the Context of "Old" and "New" Media".
Käytännössä konferenssin kansainvälisyys kutistui tapahtuman lähetessä niin, että mukana oli vain 8 ulkomaista ja parikymmentä puolalaista paperia. Hieman huijauksen makua oli siinä, että me englanninkielisten papereiden pitäjät olimme TÄYSIN erillämme muusta konferenssista, jota työhullut puolalaiset pitivät aamuyhdeksästä iltakahdeksaan (ja sen jälkeen aloittivat epävirallisen ohjelmaosuuden).

Vastuu ulkomaisista esitelmöitsijöistä oli siirretty pääosin puolalaisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden vastuulle. He olivatkin tavattoman sydämellisiä, vieraanvaraisia ja huolehtivia, eikä sikäli konferenssista ole mitään valittamista. Myös mukana olleiden, kulttuurintutkimukseen tavalla tai toisella linkittyneiden papereiden sisältö oli enimmäkseen kiinnostava. Yleisöä oli paikalla kymmenkunta puolalaista opiskelijaa ja vaihtelevasti meitä ulkomaisia papereiden pitäjiä.

Englantia kotikielenään käyttäviä mukana oli vain yksi tutkija, professori Nick Perry Aucklandista. Hänen esityksensä käsitteli TSH-elokuvien merkitystä Wellingtonille, lähinnä siis sosiologisen mediatutkimuksen näkökulmasta. Muuten Perry oli koko konferenssin ydinhahmo meidän ulkomaisten seikkailijoiden kannalta, koska hänellä oli viisas mielipide ja asiantunteva konteksti kaikille käsitellyille aiheille, barbi-idoleiden indoktrinaatiosta insestikirjallisuuden trendeihin.

Opiskelijat kuljettelivat meitä konferenssin jälkeen tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin, ensin kirkkoihin ja illemmalla pubeihin.
Kun konferenssin puolella kolmannes ajasta meni tekniikan säätämiseen (kuten alla kuvassa eestiläinen lastenkirjallisuuden tutkija ja hollantilainen elokuvatutkija), niin epävirallisessa ohjelmassa aika meni mukavasti jutusteluihin kunkin omista kiinnostuksen kohteista. Puolalaisten kanssa olisi toki pitänyt jutella enemmänkin juuri spefistä, koska fantasiakirjoilla on TODELLA HUIKEA BUUMI tällä hetkellä: kirjakaupassa ei mitään muuta genreä ole niin yliedustettuna kuin (käännettyä) fantasiabulkkia.

Samoin roolipelien suhteen puolalainen skene vaikutti vieläkin aktiivisemmalta akateemisissa piireissä kuin mitä Suomessa. Kun lauantai-iltana löysimme konferenssin järjestäjät eräästä kustantamon mukaan nimetystä kellarikapakasta, ensimmäinen puheenaihe olivat "World of Darkness" -maailman pelisysteemit. Scifin puolelta äskettäisiä Puolan vieraita olivat olleet Orson Scott Card ja Peter Watts; jälkimmäiseltä oltiin kääntämässä puolaksi jo toista romaania, kun Suomessa kirjailija on tunnettu vain pienelle harrastajapiirille.

Kaupunki itsessään oli jännittävä yllätys, arkkitehtuuriltaan sekopäinen yhdistelmä tyylejä ja aikakauseja, rakennettuna niin tasaiseen jokimaastoon, että kaupunki noteerataan kanavissaan ja silloissaan heti Venetsian, Pietarin ja Amsterdamin jälkeen.

Monella tapaa Wroclaw tuntui jopa kiinnostavammalta, hengittävämmältä ja kulttuurikerroksiltaan rikkaammalta kuin Krakova.
Turistin kannalta kaupungin etuna on tietysti myös sen länsimaisuus verrattuna muihin Puolan isoihin kaupunkeihin - vaikka historiahan on täälläkin läsnä, tuntuvasti.

 


 

Soikkelin viidakkokirjan muut jutut...