=================================================================
Lyhyesti: "Judge Dredd" on maineikkaan sarjakuvan näköiseksi 
tehty yhdistelmä "Bladerunneria" ja "Robocopia". Halvalla mutta 
näyttävällä tavalla se ryöpyttää tönkköä scifi-kuvastoa Stallone-
pullistelun taustalle; leffa, jossa vain pahikset sopivat raskaan 
metallin makuiseen ympäristöön. +Lajin parhaita lentokohtauksia.
=================================================================

Ei siinä kyllin, että lempeät tuottajakummisedät antavat Stallonen 
mukauttaa Judge Dredd -hahmon mieleisekseen ja tehdä 
katutuomarista Rambon kaltaisen luonnonlapsipatriootin, joka ei 
ole ihan vielä päättänyt tykkääkö enemmän masokistin vai sadistin 
ulkoleikeistä. Lisäksi Dreddin kypärästä riisuttu hahmo irroitetaan 
Megacityn tavanomaisesta ympäristöstä ja pistetään 
äärimmäisyystilanteisiin, paikkoihin jotka hoituvat pienemmillä 
lavastuksilla ja joissa näyttävyydestä saa huolehtia Miss Maailman 
näköinen Judge Bitch. Eikä tässäkään kaikki, millä leffa terminoi 
oman lähtölaskentansa kassakoneista. Kamalinta on se, miten 
paljon replikoitavaa Stallonelle on kirjoitettu. Pohja saavutetaan 
kohtauksessa, jossa Judge luennoi poliisiakatemiassa tuomarityön 
etiikasta. Ori ottaa ohjat, amen.
	Stallone, samoin kuin Schwarzenegger-kamunsa, on opetellut 
yhden uuden ilmeen per leffa. Tällä kertaa Stallone on treenannut 
alaleuan lihaksia näyttääkseen enemmän jurnulta Judgelta ja 
vahvistanut kapeaa kaulalihasta, jota värisyttämällä hän osoittaa 
hetken epävarmuutta karakteerissa. Tällaisesta Stallonen 
körttinäyttelemisestä on tietysti iloa oikeille näyttelijöille, jotka 
voivat eläväisellä esiintymisellään pudottaa Stallonen omaan ison 
idiootin nurkkaansa. Näin esimerkiksi tarinan vilkaspuheinen 
sidekick pääsee varastamaan näyttämön parissa kohtauksessa. 
Useimmiten tämä koominen hacker-hahmo jätetään taustalle 
nypläämään muutamaa piuhaa ja odottamaan jatko-osaa leffalle.
Vanha Max von Sydow pistäytyy suorittamassa yhden sivuroolin
ties minkä eläkerahaston tiliin, mikä sekin lisää fiilistä,
että leffan ideat on karsittu kokoon dollariportaassa eikä 
käsikirjoituksen äärellä.
	"Judge Dredd" on sinänsä puhtoista scifiä, että haitekki 
(kuten se leffan tolkuttomissa alateksteissä on käännetty) on 
keskeinen toiminnan ja innoituksen lähde. Ylikansoitetun 
Megacityn kulttuuri on yhtä kuin turvajärjestelmien kehittely ja 
kommunikaatio yhtä kuin ääniohjelmoitavat älyaseet.
	Juonessa, kohtauksissa ja jopa hahmojen yli-ihmismöykässä 
on aivan avoimesti käytetty lähtökohtana "Bladerunneria". 
Merkillisin valinta on pistää näyttelijä Joan Chen esittämään 
aasialaista, vaiteliasta femme fatelea pääpahiksen apulaiseksi, jotta 
jotain tulisi hyödynnettyä cyberpunk-kuvastosta. Leffa etenee 
sellaisella sarjakuvamaisella vauhdilla kohtauksesta toiseen, että 
lainaukset näyttävät siltä kuin mitään omaperäistä ei olisi edes 
vaivauduttu pohtimaan; tuskin onkaan, koska Judge Dredd -
sarjakuva ei sekään anna tarpeeksi omaperäisiä ideoita lavastajalle. 
	Poikkeuksena on visio liikenteen tiheydestä Megacityssä, se 
on tehty vaikuttaviksi taustoiksi, samoin kuin lentosimulaatiot. 
Kandeekin mennä istumaan 1.-3. eturiviin, sillä jo leffan 
aloituslento on omaa luokkaansa verrattuna jopa "Bladerunnerin" 
gravitaation vastaisiin tunnelmiin. Lentokohtausten vuoksi "Judge 
Dredd" onkin aika ehdoton nähdä teatterissa, sillä videolta 
katsottuna se saisi enintään joystick-hermot väpäjämään.
	"Judge Dredd" on tehty selvästi nuoremmalle katsojakunnalle 
kuin esimerkiksi tällä viikolla ensi-iltaan tuleva "Species": ei 
splatteria, ei pornon tapaistakaan, simppeli juoni ja paljon 
vimpainkeskeistä melskettä. Vihertävän legomaisten 
sisäskenaarioiden heppoisuutta ei ehdi murehtia ennen kuin alkaa 
lopputaistelu, jonka lopputulos ja lopputulkinta ovat jo ihan 
yhdentekeviä katsojalle. Viimeistään loppunahistelussa pitäisi 
haitekkikalusto vääntää vielä isommalle näyttövolyymille kuin 
puimurin kokoiset prätkät ja cursed earth -aavikkofondit. 
	Mutta lähikuvat ja Stallonen muskelit siinä tulevatkin 
etualalle. Tuntuu liian tutulta Stallone-leffakonseptilta, että ensin 
sankari häpäistään ja sitten tämä joutuu taistelemaan takaisin 
entiselle paikalleen, mutta kuittaa suorituksensa jokapäiväiseksi. 
Voi hyvin kuvitella, että samanlainen muskelimessias-tarina 
tehtäisiin mistä tahansa supersankaristoorista, johon Stallone 
lähtee pääosaaan. "Judge Dreddistä" ylöspäin jäänee pilattavaksi 
enää "Lobo"?

--
##################  "The valiant Earthman giving his all for the     #########
#  M.G. Soikkeli #   sake of transgalactic passion, labouring like   # o   o #
#  csmaso@uta.fi #   a galley slave to show the star-woman what the  #  -v-  #
##################   communion of the sexes is all about."	     #########

Soikkelin elokuva-arkisto