======================================================== Lyhyesti: "Ruohonleikkaajamiehen paluu" on juuri niin kelvoton "rahat pois"-jatkotekele kuin nimi kertoo. Juonella on hieman yhteistä alkuperäisleffaan, mutta hahmot, tunnelma ja scifistisyys ovat 8-vuotiaille atk- nörteille tehtyä Ö-tasoa. Edes efektit eivät pelasta. ======================================================== Vain muutama vuosi sitten valmistunut "Ruohonleikkaaja- mies" on jo virtuaalitodellisuudella leikittelevien scifileffojen klassikko. Kertomuksena se ei ollut kummoinenkaan, ja pärjää kehnosti vertailussa samalla idealla toteutettuun filmatisointiin "Kukkia Algernonille"-romaanista (Oscar-palkittu "Charly", 1968), mutta visuaalisesti "Ruohonleikkaajamies" oli poikkeuksellisen innostava elokuva ulkoisen todellisuuden ja koneen sisäisen todellisuuden sekoittumisesta - niillä tavoilla, jotka ovat tuttuja kaikille monitorinsa ionihuumaamille nörteille. Elokuva fantisoi pitkälle virtuaalisesti jatketun elämän mahdollisuudet, mutta piti arjen ja virtuaalisen todellisuuden kuitenkin erillään, jolloin kertomuksen jännite pystyi sujuvasti rakentumaan näiden välille. Jatko-osa mokaa siitä alkaen, että se yrittää esittää meille maailman, jossa virtuaalisen ja arkitoden raja on jo katoamassa. Ruohonleikkaajan paluu ei sekään ole mikään sankarillinen tai demoninen maailmanvalloitus, vaan lähtökohta filkalle on jo lievästi orwellimainen, bladerunner-kuvastolla jatkettu ja varmaankin "Judge Dreddin" jämälavasteissa filmattu kaupunki. Hyvisten ja maailmanvaltaa tavoittelevan Ruohiksen välinen kamppailu hoituu niin nopsaan ja legotekniikan ihmeitä ihmettelemättä, että leffan läpikäynti tuntuu kuin pelaisi sen shareware-versiota "don't kick me daddy" -moodissa. "Ruohonleikkaajamiehen paluu" on niitä hirvittävän kömpelöitä ja äitelän lupsakkaita dystopioita, joissa paarialuokkaan kuuluminen on markkeerattu nokisilla kasvoilla ja muodikkaasti revityillä liiviasuilla. Max Headroomilla tähditetty filmi sisältää inhimillistä ja digitaalista pullistelua, niukasti väkivaltaa eikä lainkaan seksiä - joten selvästi leffa on tehty Nintendo- sukupolven nuorimmalle ja vähälahjaisimmalle kastille. "USA Todayn" leffakritiikki totesi tämän napakasti: "The heroes are a retired computer programmer (Patrick Bergin) and a quartet of hyperactive kids who keep saying, not very futuristically, "awesome!" and "cool!" You've heard of virtual reality? This is virtual inanity." _Onneksi_ tätä filkkaa ei tuotu teattereihin, vaan sen voi hakea kybällä videovuokraamon häpeäpaalusta. -- ################# ################### M.G. Soikkeli "You who speak with languages, Olen enemmän csmaso@uta.fi you are such liars" kuin määritelmäni ################# ################### Soikkelin elokuva-arkisto